Minäkö muka?

Viime vuonna minunkin valoni sammuivat tunniksi sovittuna aikana. Lepis oli silloin ansiokkaasti viestittänyt Earth Hour- tempauksen sanomaa, yhteistä huolta maapallon tulevaisuudesta. Konkreettinen toimenpide, vaikkapa vain valonappulan koskettaminen ja hämärässä mietiskeleminen teki asian henkilökohtaiseksi.

Maailma. Huomasin maailmaa miettiessäni, että tuo sana voidaan jakaa kahteen osaan. Maa ja ilma. Sanan oikeasta etymologiasta en tiedä mitään, joten voin rauhassa fiilistellä ja makustella löytöni aiheuttamia tunteita. Maasta ihmiskunta on ollut huolestunut jo kauan, ilmasta vasta vähän aikaa.

Thaimaassa liikuttaessa näkee, että monet puut on kääritty erivärisiin kankaisiin. Puiden luona on myös uhritikkuja, henkientaloja ja muita suomalaisille outoja tavaroita. Tuollaisella puulla uskotaan olevan yhteyttä henkimaailman kanssa. Joskus kyse on vaikkapa lähellä tapahtuneesta onnettomuudesta tai muusta vastaavasta. Itse muistan erään vuokraemäntämme uhritikut ja värikkäät nauhat pihapuussa kunnioittamassa puuhun lennähtänyttä ampiaisparvea, onnen tuottajaa. (On syytä muistuttaa, että tuo vuokraemäntä oli korkea-arvoisen kenraalin vaimo.)

Jäin Thaimaassa miettimään sitä, mikä oli sikäläisten uusien kristittyjen suhde luontoon. Kun uskomukset pyhistä puista hävisivät, hävisikö samalla taju luonnon tärkeydestä ja arvokkuudesta. On tärkeää tajuta, että kristityt on myös muiden kanssa kutsuttu ”viljelemään ja varjelemaan” luontoa. Maailmassa kaikilla maailman ihmisillä on vastuu yhteisestä maasta ja yhteisestä ilmasta.

Entä minun vastuuni? Olisi helppoa ajatella, niin kuin monesti sanotaan, että meidän pienet ratkaisumme ovat mitättömiä suurten virheiden korjaamisessa. Tiedän, että oikeaan roskasäiliöön lajiteltu roskani ei maailmassa välttämättä tunnu missään. Tarvitaan minua suurempi idealisti uskomaan se todella. Siitä huolimatta lähden mukaan talkoisiin. Silloin kuin osaan. Silloin kun haluan. Silloin kuin viitsin.

En aina osaa, en halua enkä viitsi.

”Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa, että olen tehnyt syntiä ajatuksin ja sanoin, teoin ja laiminlyönnein.”

Luodun tunnustus kaiken Luojalle.

Bangkok. Pyhä puu. Kuva Pekka Hiltunen.