Katsova
tien löytää.

Joskus on hidastettava vauhtia pysyäkseen oikealla tiellä.

Apulaiselta puuttui jotain. Kielitaitomme ei vielä riittänyt tajuamaan, mitä se voisi olla.

Puhelimen kautta puhunut tulkkimmekaan ei saanut asiasta oikein selvää. Puuttui ilmeisesti jotain, joka liittyi pesemiseen. Kyllä, tiesimme, että apulaisen pesuhuoneessa ei ollut suihkua ja yritimme selittää, että jostain voitaisiin saada joku liittämään suihku vesihanaan. Apulainen ei ihan näyttänyt ymmärtävän meitä. Hän sanoi tulkin avulla ehkä itsekin löytävänsä puuttuvan jutun.

OK. Päätimme siis mennä kauppaan yhdessä apulaisen kanssa. Hän ei vienytkään meitä rautakauppaan, vaan käyttämäämme sekatavarakauppaan. Emme tienneetkään, että sieltä löytyisi myös suihkuja. Mutta sellaisiahan sekatavarakaupat ovat. Kaikkea löytyy.

Astuimme sisään kauppaan ja katsoimme ympärillemme suihkuja etsien. Apulaisen ei tarvinnut etsiä tarvitsemaansa. Hän vain kumartui alahyllylle ja nosti vaaleanpunaisen muovikulhon esille. Vai niin, puuttuiko meiltä siis taikinakulhokin? Apulainen viestitti, että hän ei tarvinnutkaan tällä kertaa muuta. Ihmettelimme ja palasimme kotiin.

Kotona vasta ymmärsimme. Ei maaseudulla mitään suihkuja koskaan ollut. Vesi säilytettiin isoissa saviruukuissa. Pestessä tuosta isosta ruukusta otettiin kulholla vettä päälle. Asia siis hoidettu.

Miksi ihmeessä sen piti näyttää taikinakulholta? Miksi ei edes kauha? No, näitä kulhoja opimme sitten itsekin sujuvasti tarvittaessa käyttämään.

Meillä on suuri vaara tulkita ihmisiä omien mielikuviemme mukaan. On ollut iso ilo olla niin erilaisessa maassa kuin Thaimaa. Siellä ei pelannut mikään "educated guess", sivistynyt arvaus. Oli opittava pitämään vain silmät auki ja suu kiinni ensihämmennyksissä. Kyllä oikea vastaus yleensä löytyi silläkin tavalla.

M'hammed Sabour: Suomalainen unelma. Tapahtumia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisista. Joensuu University Press, 2000

Tämän kirjan nimi houkutteli lainaamaan sen kirjastosta. Kirjassa on Joensuun yliopiston sosiologian professorin, marokkolaissyntyisen M'hammed  Sabourin päiväkirjamerkintöjä kokemuksistaan Suomessa vuodesta 1976. Oli suorastaan ratkiriemukasta tajuta, kuinka samanlaista voi olla uuteen kulttuuriin sopeutuminen kaikkialla maailmassa. Sai nauraa itselleen sekä ulkomaille sopeutumista yrittävänä että kotimaassa maahanmuuttajia vastaanottavana suomalaisena. Kummassakin olotilassa suomalaisten kyvyt ovat usein koetteilla. Sabour sanoo:

"En tiedä, voidaanko joku kasvattaa kansainväliseksi. Sen sijaan uskon, että kansainvälisyyden perusteita voidaan opettaa. Voidaan opettaa empatiaa, erilaisuuden sietämistä ja ymmärtämistä. Tällaisella toiminnalla opetetaan kulttuurikompetenssia, josta on tullut välttämättömyys maailman universalisoitumisen aikana. Mitä syvällisemmin suomalaiset tuntevat toisia kulttuureja, sen objektiivisemmin he osaavat toisia arvioida."

1979 elokuu. Thaimaa Bangkok Ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista läheteistä ensimmäisellä kotipihallamme.Kuvassa meidän lisäksemme Raija Kakko,  Salli Lamponen ja Anneli Könni.