Sirokolta nappasin meemin: ”Blogini kymmenen vuoden takaa.” Tapani mukaan muunsin meemiä ja kirjoitin kuvitellut blogikirjoitukset 10/20/30/40 vuotta sitten.
Helmikuu 1971. Naantali. Saimme juuri kodin kuntoon. Sali on Kauhean Iso. Yhdessä nurkassa Lundian takana on Miehen iso työpöytä ja toisessa nurkassa ryijyn ja arkun vieressä minun työlipastoni ja kaikki opiskelupaperit. Piano on yhdellä seinällä. Lipasto ja puusohva ovat yhdessä nurkassa ison keinutuolin kanssa ja kirjahylly ja radiopöytä toisessa nurkassa. Keskellä ison ikkunan alla on kaksi pormestarituolia ja pyöreä pöytä. Silti tuntuu, että tavaroita on vain siellä täällä. Sain valita tänne uudet tapetit, kun Mies oli vielä Kyproksella. Keittiön seinät pyysin maalamaan oranssiksi. Huomenna menen taas Helsinkiin fysiikan töihin.
Helmikuu 1981, Bangkok. Huhhuh. Muutto taas takana. Oli kyllä mukava päästä tuolta keskustasta tänne parin kilometrin päähän ja hiljaisen syrjäkujan varrelle. Makuuhuoneen ikkunan alla yötä päivää pörräävien autojen ääni on vaihtunut thaimaalaisen naapurin keittiön ääniin. Sieltä tulee muuten houkuttelevia tuoksuja tänne toiseen kerrokseen. Aamulähdöt täältä kauempaa ovat vähän vaikeita. Koulubussi tulee puoli seitsemältä. Viime kuussa oli kerran niin kylmä, että lasten oli pakko laittaa pitkähihainen t-paita aamulla päälle. Olemme aloittaneet kartoittaa uuden toimipisteen paikkaa. Siellä jossain se tuleva kirkko varmaan on.
Helmikuu 1991. Pori. Mies jäi opintovapaalle. Vaikka kunto on parantumassa vähän kerrassaan, matkatyö on vielä liian raskasta. Saa nähdä, olisiko paluu Thaimaahan vielä joskus mahdollista. Nyt tilanne on kuitenkin hallinnassa. Syksyinen katastrofilähtö sieltä, Mies suoraan Suomessa leikkaukseen ja me muutkin sieltä perässä selviten, oli melkoinen voimankoetus, josta kestää toipua vielä kauan. Keskimmäisen kavereita on tulossa meille mökille hiihtolomalla. Mukava, kun noiden eri puolella Suomea olevien ystävien on mahdollista kokoontua täällä.
Helmikuu 2001. Pori. Vieläkin on hyvä mieli väitöstilaisuudesta ja karonkasta. Thaimaalainen ruoka maistui kaikille. Thaimaalaiset kynttilänjalat ja joulukoristeet loivat mukavan tunnelman ja ystävien tapaaminenkin oli hauskaa. Thaimaasta tulleita laatikoita on vielä purkamatta, vaikka sieltä tulosta on jo toista vuotta.
Katalyytti kolmekymmentä yksi. Pappilan elämää. Pappilan mummo seurasi elämäämme Thaimaassa kiertokirjeiden avulla. Hän on siis kulkenut kanssa pitkän matkan. Nyt tapaamme täällä. Blogi osoittaa, kuinka monipuolinen, joutuisa, ahkera ja kätevä voi ihminen ollakaan.
Esikoisen synnyttyä Naantalin salin lattiatilalle tuli käyttöä:
Naantali. Esikoisen ensimmäinen joulu. Joulupapereiden jälkeen oli aika alkaa leikkiä myös lahjoilla. Serkulta lahjaksi saatu Rekku Aapeli.
Kommentit