Kolme kynttilän keikka
Istuin ja ihmettelin

Eilen illalla Lepis sai meistä monet muistamaan maapalloa. Minäkin istuin tunnin miettimässä maailmaa kynttilöiden valossa. Muistin taas kerran, että maailmalla monet ihmiset eivät istu tulen ääressä tunnelmoinnin takia, vaan siksi, että heillä ei ole valinnan varaa.

Samalla mietin sitä, että meidän sukupolvemme valinnat vaikuttavat siihen, onko tulevilla sukupolvilla valinnan varaa.

Suomalaisjoukkomme pyysi kokoushotellia järjestämään rannalle iltanuotion. Metsässä oleva nuotiopiiri on tärkeä sielläkin, missä kuusten kuiske on vaihtunut palmujen havinaan.

Illalla rannalla löysimme nuotion. Se oli muovista tehty häkkyrä, jossa paistoi punainen sähkölamppu. Sähköjohto oli piilotettu hiekkaan.

Nuotioiltamme kruunasi pieni poika, joka oli rannalta löytänyt sinne ajautuneen jo vähän aikaa sitten kuolleen kalan. Tämän kalan poika keihästi tikun nenään ja grillasi sitä tuon sähköisen nuotion valossa.

Ainakin muodot olivat paikallaan, vaikka sisältö poikkesi perinteisestä. Palmut huminoivat.

Tänään Suomen ja Thaimaan aika-ero on kutistunut neljäksi tunniksi. Onko Thaimaa siis tänään lähempänä kuin eilen?